Hapuswrydd

10.12.2014 - irtoSERT, kirjoittajana Wilma Gross (Wuuki.)

Putsailin Wiimaa aamulla tarmokkaana, vihellellen. Kello tuntui tänään juoksevan liian lujaa, meinasi ihan kiire tulla lastatessa poneja autoon. Pian olimme matkalla Stableyardiin, NJ -alaisiin kilpailuihin, tallin kylttien näkyessä, sydämeni löi tiheämmin ja taisi pari lyöntiä jopa jäädä väliin.
Tallin pihalla meitä ohjattiin parkkialueelle, paikalla oli paljon muutakin väkeä, paljon kauniita poneja ja hevosia. Tänään olisi kova taistelu edessä. Laskeuduin kuljetajan paikalta ja rupesimme tyttöjen kanssa purkamaan varusteita ja poneja pois autosta. Lähdin ilmottautumiseen ja sillä aikaa tytöt siistivät ponit loppuun. Kehät alkoivat ja kehät alkoivat täyttyä friisiläisistä. Oreista Adrian v.d. Duren vei voiton, komea ori kieltämättä. Tammoista Duren Alice.
Sen jälkeen oli welsh mountainit, orit (Juoksin Lucan kanssa, olimme sertin arvoisia) ja tammat (Pyörähdimme Kipan kanssa, sertin arvoisia, ilman irtoSERTiä). Sitten B -sektiot (jossa juoksin Pösön kanssa) ja sitten C -sektiot. Kuulutus kävi, olisi Wiiman ja minun vuoroni. Wiima seurasi minua tällä kertaa todella kauniisti kantaen päätään, lentävin ja kevein askelin, olin yllättynyt. Seisominen sujui mielestäni hyvin, olin siitäkin aivan mykistynyt. Tuomari kehui Wiimaa ja en voinut olla hymyilemättä. Loppujen lopuksi saimme meidän ensimmäisen irtoSERTin. JEE!

Päivä oli pitkä ja todella raskas, kotiin päästyämme, poneille heinät sisälle, iltatallit ja peiton alle.

21.12.2014 - Estevalmennus, valmentajana Iina A

Wiiman lämmittely oli jo hyvässä vauhdissa - ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Tamma ravasi tahdikkaasti pitkällä askeleella mutta nousi vähän väliä pois kuolaimelta ja viskoi päätään mallin elkein. Kehotin ratsastajaa tekemään paljon ympyröitä, joilla ehtisi varmistaa, että Wiima on hyvin tuntumalla apujen välissä sekä asettuneena. Energiastahan oli silti vain hyötyä kun maahan laitettiin lämmittelypyuomit.
Wiima keskittyi ja astui täydellisesti keskeltä puomia. Kun tehtäviä otettiin laukassa ja esteitä nostettiin pieniksi kavaleteiksi ja ristikoiksi, oli vähän eri ääni kellossa. Vaikka lähestyminen oli ravissa, Wiima nosti päättömän laukan esteen jälkeen eikä ratsastaja ehtinyt aina reagoida. Lopputuloksena oli että ratsastaja ja hevonen olivat menossa eri suuntiin ja ratsastajan tasapaino oli aika pahasti hukassa. Ratkaisuna ratsastajan täytyi valmistella tamma paremmin ennen hyppyä ja tietää itse minne ollaan menossa. Laukka esteen jälkeen oli ihan ok, kunhan suunta oli sama ja tempo molemmille sopiva. Esteen jälkeen ratsastajan täytyi ohjata tamma oikealle ja tehdä iso ympyrä esteen ympärillä oikeaan kierrokseen. Suuntaa vaihdettiin välillä, jotta Wiima ei alkaisi ennakoimaan ja saisi mukavan venytyksen kummallekin kyljelle. Tehtävä sai Wiiman keskittymään, vaikka virtaa oli edelleen. Jatkoimme hyppyjä erilaisilla reiteillä, ehkä hieman vaikeillakin. Tämä kuitenkin hitsasi ratsukkoa yhteen, koska vaihtoehtona oli ainoastaan yhteistyökyky ja yhteinen sävel kentällä. Loppuviimein se löytyikin ja suoritukset olivat erinomaisia.

13.10.2014 - Kouluvalmennus, valmentajana Sani (VRL-10954)

Saavuin valmentamaan kaunista welshtammaa kouluratsastuksen merkeissä. Valmennus aloitettiin siirtymisillä. Ne olivat tammalle selvästi hieman hankalia. Vauhtia tuntui löytyvän vähän liikaakiin. Neuvoin ratsastajaa ratsastamaan istunnallaan liikettä vastaan ja rauhoittamaan ponia. Tämä auttoikin hitusen ja vähitellen alkoi tamma selvästi rentoutua ja kiirehteminen jäi pois.
Pyysin ratsukon suurelle keskiympyrälle. Tehtävä oli aivan simppeli, asettaminen sisäänpäin. Se ei kuitenkaan ollut niin helppoa, ja ratsastaja sai tosissaan keskittyä, jotta kaikki palaset loksahtaisivat paikoilleen. Käskin ratsastajaa pitämään kunnolla sisäohjasta, vaikka mitä tapahtuisi. Vauhdin kiihtyessä neuvoin tekemään ulko-ohjasta rauhallisia puolipidätteitä, mutta pitämään sisäpohkeella tahtia yllä. Tamman selkä ei liikkunut aivan kunnolla, joten neuvoin ratsastajaa vielä mukailemaan hevosen liikkeitä omilla istuinluillaan. Vähitellen Wiima hakeutui peräänantoon ja ravista tuli todella rentoa sekä letkeää.
Seuraavana tehtävänä oli pohkeenväistö, jossa neuvoin ratsastajaa käyttämään hyödykseen äskeistä harjoitusta. Tarkoituksena oli tulla pituushalkaisijalle, ja pysyä koko ajan linjassa. Se oli hieman hankalaa, ja ura veti selvästi tammaa puoleensa. Neuvoin ratsastajaa pitämään vasemman etujalan kurissa ja ohjaamaan tammaa vasemmalla ohjalla. Muutamilla kerroilla lavat jäivät hieman jumiin, jolloin neuvoin viemään sisäkäden harjan toiselle puolelle. Onnistuneiden väistöjen jälkeen oli vielä laukkaharjoitusten aika.
Wiima laukkasi vähän liian innokkaasti, ja tempo oli aivan liian reipas. Neuvoin ratsastajaa tekemään taas ulko-ohjasta selkeitä pidätteitä, mutta samalla pitämään tahtia yllä sisäpohkeella. Laukassa ei tehty tällä kertaa suurempia harjoituksia, vaan kun meno oli rennon ja letkeän näköistä oli aika lopettella. Neuvoin ratsastajaa tekemään loppuveryttelyn aikana vielä paljon suuria ympyröitä molempiin suuntiin.