Vaapukan Bearnice

05.04.2015 - VVJ tarinakilpailuiden tarina, kirjoittajana Wuuki.

Päätimme tyttäreni Nean kanssa osallistua pääsiäisen kunniaksi valjakkokilpailuihin, jossa olisi määrä sonnustautua pääsiäisasuihin. Kävimme hakemassa Nipan, pesimme ja puunasimme turkin puhtaaksi. Nea talutti tamman takaisin automme luokse, ja napsautti riimunnarut riimuihin kiinni (jotka roikkuivat auton kyljessä). Asettelimme valjaat paikoilleen, kärryt perään, jonka jälkeen pääsimme käsiksi asusteisiin. Nipa ei ollut ihan mielissään meidän asuvalinnasta, sillä tamma joutuisi esittämään Batmania. Sain tehdä työtä, että sain tammalle batman asusteen silmähuivin aloilleen, saati viitan viriteltyä, niin ettei lepattaisi joka suuntaan, eikä kärryjen renkaisiin. Vihdoin asustus olisi valmis ja pääsisin itse pukeutumaan, juuri ennen kuin meidän aika olisi lähteä kilpailemaan. Vaihdoin asusteet meidän hevosautossa ja astuessani ulos, olin muuttunut kissanaiseksi, kurnauu. :D Olimme valmiita lähtemään radalle.

29.09.2014 - Nean kanssa maastoon (Nipa & Raipe pääsee maastoon), ratsastajana Nea Gross / kirjoittajana Wuuki.

Tänään aamulla saavuimme tyttäreni Nean kanssa varhain tallille. Saimme aamutallin tehtyä ja ponit/hevoset vietyä ulos, jonka jälkeen Nea haki Nipan ja minä kipaisin kakkostallista Raipen. Ulkona olevalla hoitopuomilla harjailimme ratsut, varustettiin ja kypärät päähän.

Nean pyynnöstä suuntasimme läheiselle pellolle, alkuveryttelimme samalla ratsumme. Pellolla Nea sai Nipan nostamaan ravin hyvin sujuvasti, ja ravi myös pysyi. Nea ratsati pellonlaitaa pitkin, käänsi tamman voltille, ja kaula taipui kauniisti muotoon. Nea nosti laukan, mutta Nipa takkuili vastaan. Periksi ei anneta, Nea nostatti laukan. Me seurasimme Raipen kanssa perässä, ravaillen, volttien ja ympyröiden jälkeen nostin laukan ja harjoittelimme hieman askeltenvaihtoja.
Pelleilymme jälkeen suuntasimme metsäpolulle, kohti vaellus reittiämme. Etenimme hitaasti, välillä otimme ravi- ja laukkapätkiä. Vuoren juurelle saavuttuamme, päätimme käydä paistamassa makkarat laavulla, kuumaa kaakaota juodessamme, ulkoa kuului kamala rysähdys ja pamahdus. Kiiruhdimme ulos, mutta Nipa oli tiessään, riimunnaru oli napsahtanut rikki, huuteluista huolimatta tammaa ei näkynyt, eikä kuulunut. Raipe luimisteli hermostuneena. Laavun takana oleva suuri kuusi oli nähtävästi katkennut ja tippunut maahan. Nea nousi Raipen satulaan ja talutin huudellen Nipaa. Soitin Markille kotiin, olisiko tamma mahdollisesti rynnännyt kotiin, mieheni lupasi ilmoittaa, jos näkyy. Kävelimme takaisin tallille päin. Pellolle päästessämme, Nipa hirnahteli keskellä peltoa. Komensin Neaa viemään Raipen tallille, ja hakemaan isänsä autoineen. Nipa ontui etustaan, mutta muuten päällisin puolin tamma näytti olevan kunnossa. Riisuin tammalta varusteet pois, rauhoittelin ja katselin vielä koko ponin läpi. Jalkaa tutkiessani löysin melko pahan näköisen haavan. Pian Mark saapui paikalle. Lastasin ponin autoon ja ajoimme tallille. Matkalla olin soittanut eläinlääkärille, joka pyyti meitä tulemaan suoraan asemalle.

Eläinlääkäriasemalla pääsimme heti sisälle, poni meni suoraan kuvattavaksi. Odottelimme ja odottelimme, aika tuntui pitkältä ja Nea oli todella huolissaan, kyyneleet valuivat tytön silmistä. Yritin rauhoitella tytärtäni. Eläinlääkäri tuli paikalle ja sanoi kaiken olevan ok, ponilla olisi vain kipeä ja melko syvä haava jalassa. Eläinlääkäri tikkasi jalan, sekä määräsi varmuudelta antibiootit ja rasvaa jalkaan, hoito-ohjeetkin saimme. Matka kotiin alkoi. Tallilla tytöt olivat onneksi jo vieneet heinät ja vettä karsinaan, tamma pääsi suoraan pesun jälkeen karsinaan lepäilemään.

09.04.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Julle VRL-12892

Tänään valmennettavanani olivat Wuuki ja Nipa. Ratsukko sai tehdä alkuverryttelyt itsenäisesti, samalla kun itse seurasin vierestä. Nipa vaikutti liikkuvan kivasti omalla moottorillaan, muttei silti ollut liian vauhdikas. Wuukin ja Nipan verryteltyä, aloimme tekemään päivän ensimmäistä tehtävää. Joka kulmaan piti tehdä ravissa voltti, sekä toiselle pitkälle sivulle nostaa laukka ja tehdä keskiympyrä. Wuuki sai olla todella tarkka siinä että Nipa oikeasti taipui, eikä painunut sisäpohkeen päälle. Etenkin ravivolteilla Nipa helposti lähti kipittämään sisälapa edellä, sisäpohkeen päälle kaatuen. Keskiympyrä laukassa tuntui olevan hieman helpompi, vaikkakin Wuuki sai tarkkailla laukan vauhtia, Nipa kun ei millään tahtonut pitää laukkaa tasaisessa tahdissa. Pikku hiljaa Nipa lähti volteilla pois sisäpohkeen päältä ja alkoi oikeasti taipumaan, jolloin käskin Wuukin kehua tamma todella paljon. Teimme tehtävää molempiin suuntiin jonkin aikaa, jonka jälkeen vaihdoimme toiseen tehtävään. Nyt siirryimme kahdeksikolle, jossa lävistäjät piti laukata ja päätyosat ravata harjoitusravia. Tämä tuntui melko helpolta tehtävältä, kunhan Wuuki ei antanut Nipan liioitella taivutuksissa, jolloin laukannosto ei ollut yhtä hyvä ja tasainen. Nipa alkoi ottaa hyvin ravissa takajalkoja mukaan ja kulkemaan muutenkin kuin pää taivaissa, joten siihen olikin hyvä lopettaa. Käskin vielä ravailla vähän loppuraveja ja taputtamaan Nipaa hyvin menneestä valmennuksesta.