Geanna LAC

08.01.2015 - kirjoittajana Wilma Gross (Wuuki.)

Suuntasin tarhoja kohti, riimunnarua kädessä heilutellen ja hyräillen iloisesti. Tarhassa minua odotti karmea näky, Geanna oli päättänyt pistää vesisankon tohjoksi ja antanut kaiketi sille kyytiä, näkemäni perusteella, sangon osia oli aivan kaikkialla. "Kipa! Mitä ihmettä, tämä on jo kymmenes sanko viikon sisällä, mistä nyt tuulee?" - Kipa vain luimisteli kauempana. Avasin portin, keräilin enimmät sangon palaset ja astuin kohti Kipaa, tamman luokse tarvottuani. Napsautin riimunnarun kiinni riimuihin ja suoraan sanoen vedin perässäni satojen kilojen painoa, kun Kipa ei millään halunnut seurata. Sidoin tamman hoitopisteelle, hain hoitopakin ja varusteet. Kipa luimuili edelleen syyttävän oloisena. Harjasin, putsasin kaviot ja rapsuttelin Kipaa, pian puin tammalle varusteetkin ja talutin tamman ulos.
Pihalla laskin jalustimet alas, nousin satulaan ja asettelin itseni asennolle. Pohkeita ja maiskutus, tamma (JATKUU)

08.08.2014 - Varusteiden kokeilua, Wilma Gross (Wuuki.)

Tänään saavuin aamulla tallille, ja tein aamutallin ja päästin ponit laitumelle nauttimaan. Aamupäivällä kävelin varsalaitumelle hakemaan Kiprua, joka nautti parhaillaan tuoreesta heinästä. Kutsuin ja kutsuin, pian tamma laahusti paikalle sen näköisenä, että "jipii, jipii! Ihanaa, ihminen!" ja joitain sinne päin. Laitoin riimun ja riimunnarun päähän ja talutin tamman talliin.
Harjailin tammaa todella rauhassa ja hitaasti, totutellen jokaiseen liikkeeseen ja toistaen useita kertoja. Saman tein kavioille, koskettelin, putsailin ja kokeilin jalkoja, Kiprua tuntui kiinnostavan heinän korsi enemmän, kuin se mitä minä tein.
Tänään aioin kokeilla varustamista, ja hieman niiden kanssa olemista. Siispä tuumasta toimeen. Satulahuopa ensimmäisenä, ei mitään ongelmaa. Satulan sain laitettua myös selkään huovan päälle ja huovan kiinnitettyä. Satulavyön kohtaa kokeillessani, Kipru reagoi tekemisiini ja korvat kävivät luimussa, mutta pian ne nousivat taas pystyyn. Laitoin satulavyön kiinni ja kiristin hieman, ja kohta taas lisää. Kuolaimet käsissäni, lämmittelin niitä hetken ja kokeilin ottaisiko tamma ne miten helposti. - Pää nousi salamana ylös ja korvat luimussa. Pienen hetken tamma temppuili vastaan, kunnes tuntui luovuttaneen ja otti kuolaimet suuhunsa, kolina kävi. Sain suitset päähän. Suojia en tällä kertaa laittanut, sillä niitä olimme jo useita kertoja kuletusten aikana pitäneet.
Talutin tamman ulos, kentälle. Kierrettiin varusteiden kanssa pari kierrosta, alkuun tunsin kuinka Kipru oli todella jäykkämäisen tönkkö, temppuili ja ryntäili jokaiseen suuntaan. Lopussa rentoutui. Talutin takaisin talliin ja riisuin varusteet, pesin tamman ja vein ulkoilemaan muiden kanssa. Kyllä tästä tammasta tulee vielä mestari, aivan varmasti!